Nyt on tanssit tanssittu ja hyvä niin. Inhosin tanssiharjoituksia, mutta olivat ne kyllä kaiken vaivan arvoisia!
Puvun ostin käytettynä äitini työkaverilta, oli aivan mahtava löytö. Vähän jouduttiin kaventelemaan mekkoa sieltä täältä ja vanne tilattiin alle myös. Kampauksen siskoni teki ja itse hoidin meikin - eli hyvin halvalla päästiin!
Ensimmäinen näytös meni jalkaa (melkein) polkiessa ja itkua (lähes) tihrustaessa. Se helma jäi aivan jatkuvasti joko omien kinttujeni alle tai partnerini räpylöiden alle. Tuntui tosi lohduttomalta, miten muka selviäisin yhtään tanssia enempää? Pelkäsin alituiseen liukastuvani tanssilattialle helman jäädessä kengän alle. Ja näin meinasi tapahtua hyvin monta kertaa!
Ensimmäisen näytöksen päätyttyä ehdimme mennä takaisin parijonoomme toista näytöstä varten. Olo oli edelleen lohduton, yhtä huonostihan tämäkin tulisi menemään! Nyt tajusin kuitenkin soveltaa kaikkia tanssiotteita niin, että sain aina toisella kädellä pidettyä helmaa ylhäällä. Nyt tämä vähän harmittaa kuvia katsellessa, joissa hyvin monessa näkyy jalkani lähes polveen asti!
Näytösten välillä menimme partnerini ja kahden muun pojan kanssa Rossoon syömään ja kokoamaan voimia. Kuudelta riensimme iltanäytökseen, joka onnistui omalta kohdaltani aivan nappiin! Poikaystäväni kaverin sain nakitettua kuvaamaan meitä, siskoni heilui samaan aikaan oma kamera kädessään, joten kuvamateriaalia löytyy runsain mitoin!
Wanhojen jatkot jätin suosiolla väliin, riensin sen sijaan välittömästi tanssit tanssittuani pukuhuoneeseen vaihtamaan normaalit vaatteet niskaan. Täältä siskoni heitti minut paikalliseen leirikeskukseen, jonne menin koko viikonlopuksi toimittamaan isoshommia viikonloppurippileirille.
2 kommenttia:
tosi kiva toi mekko :-)
oi, olitpa nättinä. :)) ja tosi kiva mekko!
Lähetä kommentti