Kosmetiikkaostoksilla.

Koeviikkoa olen nyt taistellut läpi. Tänään on vapaapäivä, huomenna koittaa biologia, joka onkin rääkin viimeinen osa. Olen vihdoin päässyt kotiin ja jopa tietokoneelle, joten pääsen taas päivittelemään kunnolla!

Viimeviikolla miehekkeellä oli koe ja minulla vapaapäivä, joten kulutin kokeen kestävän kaksituntisen kaupungilla, tarvitsin meikkilaukkuuni uutta sisältöä, vanhojen vedellessä viimeisiään. Ensin eksyin Emotioniin, josta olisi mukaan varmasti tarttunut vähän enemmänkin, jos olisin sokean kiihkon vallassa vain lapannut tuotteita tiskille, hintaa katsomatta. Hintalaput tuntuivat kuitenkin hyppivän silmille ja viiltelevän verkkokalvot rikki. Miksi meikit ovat niin törkeän kalliita? Ajattelisivat köyhiä opiskelijoita!

Mukaan tarttui kuitenkin välttämättömät perustarpeet, eli meikkivoide ja ripsiväri.


Maybellinen Dream Matte Mousse, sävynä porcelain, Lumenen Blueberry Volume Mascara sekä GOSHin kynsilakka, sävynä 540 ocean. Kynsilakka oli vähän extraa eikä niin supertärkeä muutenkaan, mutta rakastuin tuohon sävyyn välittömästi! Nannaa.


Maybellinen Dream Matte Mousseen olen luottanut jo hyvän tovin. Sävy porcelain sopii kasvoilleni täydellisesti ja koko töhnä levittyy helposti. Paras meikkivoide omaa nassuani ajatellen.


Lumenen ripsiväri sen sijaan olikin uusi tuttavuus. Ennen on ripsiväritkin ovat olleen Maybellinenen, ja olen niihin ollut todella tyytyväinen. Tämä Lumenen oma oli kyllä positiivinen yllätys, saa ripseni näyttämään tuuheammilta!

Iltapäivällä kävin vielä pikakierroksella Seppälässä, kun pulju kehui -50% -hintojaan ahnaasti. Sieltä napsin mukaan vähän lisää kosmetiikkaa.


Wild and Crazyn kynsilakat, sävyinä syvän violetti ja sähkönsininen. Kaksi tämän hetken lempiväriäni ja voi että hihkuin riemusta kun nämä löysin. Eiväthän nämä laadultaan ole mitään maailmanvoittajia todellakaan, mutta Wild and Crazy osaa kyllä napsia valikoimiinsa mehukkaita sävyjä. Nimim. jo valmiiksi kirkkaanpunaisen kynsilakan omistaja!
Mukaan riuhdoin myös pitkästä aikaa eyelinerin! Voi että, rakastan eyelinereitä vaikka onnistunkin aina vähän sotkemaan, mutta rajatut silmät näyttävät vaan niiiin hyvältä. Eyeliner on wetn wildin eikä mikään laajuntakaaja siis sekään. Mutta olipahan ainakin halpa enkä ole mokomasta vielä keksinyt mitään valitettavaakaan!

Seppälästä tarttui mukaan myös -50% oleva David Bowien paita. Ah, Bowie on jumalainen ja paita on mehukkaan harmaa ja istuukin hyvin. Paidan lisäksi vielä matkaan lähti aurinkolasit, hintaan 2€. Näistä ei valitettavasti ole kuvaa, paita on pesussa ja aurinkolasit poikaystävän autossa.

Muistakaahan myös antaa niitä kuvausideoita (ks. edellinen postaus!)

Jau.

En ole kuollut, vaikka päivitystahti heittelee kärrynpyöriä Alabamalla. On vain ollut niukalti aikaa tietokoneen äärellä. Illalla tai huomen aamulla esittelen vähän ostoksia ja tulee vähän muutakin juttua!

Voisinpa taas heittää tällaisen jutun, että kysykää minulta kaikkea mitä vain mieleen tulee, vastaan jokaiseen kysymykseen rehellisesti. Ja voi myös heittää samanlaisen "kuvakysymyksen", eli otan kuvia haluamistanne asioista. ("Ota kuva sänkysi alta!") Toteutan myös jokaisen kuvahaasteen! :---)

Lapsuuden harhaluuloja.

Monissa blogeissa lapsuuden harhaluulot -haaste onkin jo kierrellyt, joten päätin itsekin siihen tarttua, vaikkei kukaan minua erityisesti ole siihen haastanutkaan. En ollut lapsenakaan kovin hyväuskoista sorttia, kaikkeen vastasin aina "EIKÄ? Oikeesti?!" Ja tivasin minulle kerrottua asiaa useaan otteeseen, pohdiskellen sen todenmukaisuutta. Olin epäilevää sorttia ja joskus ihmisillä menikin minuun hermot, kun jankkasin päivänselvää asiaa ties kuinka monennetta kertaa.. Kuitenkin minulla oli muutamia harhaluuloja, jotka iän myötä kuitenkin katosivat.



Kaikkien naisten on pakko synnyttää ja kaikkien miesten tulee ajaa traktoria.
Huomaa kyllä, että asuin maalla! Minua ahdisti suunnattomasti olla naispuolinen henkilö, sillä pelkäsin synnytystä aivan suunnattomasti ja kuvittelin, että jokaisen naisen on aivan välttämätöntä synnyttää, ja että tiettyyn ikään päätyessäni hedelmöittyisin aivan itsestään eikä sille voisi mitään. Olisin niin kovasti halunnut olla poika, mutta toisaalta poikana olemisessakin olisi omat huonot puolensa. Poikien olisi välttämätöntä ajaa traktorilla! En tähän hätään keksi, mikä oli syyni tuohon traktori-harhaluuloon. Mitä ne miehet siellä traktorin puikoissa muka tekisivät? Omalla isälläni oli kuitenkin kaksi traktoria ja hän ajeli niillä ahkerasti, joten kuvittelin hänen tekevän sitä pakon edestä - kuten muidenkin miespuolisten!



Kukaan ei ikinä usko mitä sanon.
Tosiaan, kuvittelin lapsena, ettei mitään sanomaani ikinä uskota. Tämä juontaa juurensa isosiskoni ja serkkuni naljailuun. He keksivät minulle uuden identiteetin "Tuija Lehtinen" ja kutsuivatkin minua alituiseen Tuijaksi. Se raivostutti minua suunnattomasti. Kaikenlisäksi he lallattivat useasti laulua "Älä usko Tuijaa, Tuija sua huijaa!" ja pian jopa isäni ja setäni lähtivät naljailuun mukaan ja kutsuivat minua välillä Tuijaksi ja lallattivat samaa veisua. Tästä muodostui pieneen mieleeni kuva, jossa kukaan ei usko minua. Olin apealla mielellä pitkän aikaa asian takia, kunnes unohdin koko veisun ja valehtelu-jupakan. Serkkutyttö pyysi minulta viimesyksynä anteeksi lapsuusvuosien naljailua, pelkäsi että minulle oli syntynyt kiusaamisesta pahemmanlaatuisia traumoja! :---D kyllä se silloin vuosia takaperin kieltämättä ärsytti!



Kolari on auto.
Joskus aivan muksuiässä veivailin pitkin asuntoa potkuformula-autolla. Joskus hyppäsin auton kyytiin väärinpäin, niin että auton keula oli seläpuolellani ja auton takapää menosuunnassa. Auton takapäässä oli selkänoja ja kaikenlaista sälää ja se näytti vähän joltain puskutraktorilta niin päin. Ajelin autolla hyvän tovin takaperin ja hihkuin äidilleni "Kato, tää on kolari!" Äiti joutui sitten selittämään, että kolari ei tarkoita minkäänlaista ajoneuvoa, vaan se on esimerkiksi kahden auton yhteentörmäys. En silloin oikein asiaa tajunnut, kohautin vain olkiani ja jatkoin kolariauto-leikkiäni. En yhtään tiedä minkä ihmeen takia kuvittelin

Ps. Anteeksi noista isoista ja mihinkään liittymättömistä kissakuvista, ei ole miehekkeen luona mitään kuvankäsittelyohjelmaa, niin en voinut muokkailla tähän mitään sopivia kuvia, joten metsästin photobucketistani jotain wanhoja "melkeinsopivia" räpsyjä tähän. :----D Onhan kuvalliset postaukset kuitenkin kivempia!

Bla bla bla.

Eeh. Kaupungilla meneillään "Valojen yö", paikallisten teinien juomajuhla. Minua on yritetty koko päivän repiä monesta suunnasta kyseiseen menoon mukaan, mutta tässä istun todennäköisesti koko illan. Poikaystäväkin katosi baarien hulinaan naapurikaupunkiin, joten tyydyn nyt natustelemaan kylmää pizzaa ja tuijottamaan eleettömästi tietokoneen näyttöä. Olin äsken vähän valokuvailemassa jne jne ja tässä pari kivaa kuvaa wohoo.





Tänään päällä:
Huppari - Carlings
Takki - H&M
Housut - Seppälä
Kengät - Zatza
Shemagh - Nelson Collection
Hiuspanta - Cybershop

Hiuspannan hankin eilen. Teimme poikaystävän kanssa tilauksen Cybershoppiin, kun mieheke tahtoi turkoosin shemagh-huivin. Itsekin tilasin samalla tuon syötävän suloisen rusettipannan. Paketti saapui eilen ja vaikken ole mikään rusettien ylin ystävä, tämä panta on yksi tämänhetkisistä lempiasusteistani!

Koirakevennys!

AAAAA STRESSIII!

En olisi ikinä uskonut sanovani tätä itse, omakätisesti. Mutta nyt on pakko nöyrtyä ja tunnustaa, että koulunkäynti repii minua riekaleiksi. Tämä on varmaan ensimmäinen jakso koko elämäni aikana, kun otan koulunkäynnin vakavasti. Koko viikko on mennyt lukiessa tulevaan koeviikkoon, tehdessä biologian esseitä ja englannin yo-vihkoja. Huomenna olisi tiedossa myös englannin sanakokeet ja yksi kuvaamataidon työkin pitäisi olla huomiseksi valmis. Samoin ne 7 biologian esseetä ja kaksi englannin yo-vihkoja. Ymmärrättekö, miksen ole ehtinyt juurtua tietokoneelle? Onneksi koeviikko vaikuttaa suhteellisen rennolta, vapaapäiviä sopivasti, pääsen taas tarttumaan blogielämästä vähän paremmin kiinni ja on aikaa joillekin SISÄLTÖpitoisille postauksille, heh.

Nyt syvennyn elämän ja eliön perusominaisuuksiin!

Kenkäostoksia.

Eilen olin viihteellä ja tänään olimmekin poikaystävän kanssa aikaisin liikkeellä. Olin perjantain hyppytunnilla eksynyt kenkäkauppa Zatzaan ja bongannut sieltä ihanat nahkasaapikkaat, joita menin tänään ostamaan. Valitettavasti miehekkeeni halusi katsella kaupassa vähän tarkemmin ja löysikin pian minulle toiset kengät, jollaisia olinkin etsinyt varmaan puoli vuotta! Oli sitten pakko kiikuttaa kassalle kahdet kengät ja kyllähän se hinta vähän kirpaisi. Mutta mitä sillä rahalla muutakaan tekee, kuin ostaa? Ei siitä siellä tilillä lillumassa ole mitään hyötyä!



Näiden takia kauppaan ylimalkaan tänään menin. Täyteläistä, kulutettua nahkaa, rouhea koristevetoketju ja solki! Mitä muuta voi kengältään vaatia? Sisäsyrjässä on myös huomaamaton vetoketju kengän jalkaansaamiseksi. Näissä kuljen varmaan koko talven, syksystä puhumattakaan. Hintaa kaunokaisilla oli n. 60€.



Reebok-look-a-liket. Eiväthän nämä ole uskollisten Reebokieni vertaiset, mutta hirvittävän kivat nämäkin. Tuo väri on täydellinen valopilkku muuten synkkään asuun. Kengissä oli alkuun pinkit nauhat, mutta toiseen ehdin jo vaihtaa valkokuviollisen, näyttää paljon kivemmalta siten. Näille hurmaaville jalkineille tuli hintaa 40€.

Ostosten jälkeen vuokrasimme FilmTownista Ihmeperheen, ostimme makeisia ja limpparia (ja Jaffa Smoothieta, hyi että!) ja tässä onkin nyt mennyt jo koko päivä laiskotellessa. Jotain kivaa pitäisi vielä kehitellä..

The Karvahattu.

Voi että, olen hurjan innoissani tästä uudesta kamerasta! Olihan Canon EOS 400D:kin "ihan kiva", mutta kyllä mä tästä Nikonista pidän paaaaljon enemmän. Enää en voisi kuvitellakaan kuvaavani Canonin järjestelmäkameroilla, Nikon on ihan minua varten tehty. Älkääkä canonistit suuttuko, hienoja kuviahan Canoneillakin saa, Nikon on vain minun käyttööni paljon passelimpi ja henkilökohtaisesti Nikon miellyttää paljon enemmän.

Tässä vähän aamun fiilistelykuvia, kun heräsin turhan aikaisin ja koulukin alkoi vasta klo 10:50. Valitettavan kuvapainotteinen postaus siis luvassa!




Hehe, osaan melkein olla leikkimättä ruualla. Kiiwit nyt vaan ovat niin kuvauksellisia!

Päivän asu:



Housut - VeroModa
Sähkönsininen paita - VeroModa
Liivi - H&M (ei näy kuvassa)
Kengät - Reebok
Nahkatakki - H&M

Ennen kouluunmenoa kävin myös hakemassa H&M-tilaukseni Postista. Vasta koulun jälkeen ehdin kunnolla katsoa, mitä paketista paljastuikaan. Ja aww, olen rakastunut!


The Karvalakki! Seppälän viimevuotinen, luikku versio ei tunnu miltään tämän muhkureuhkan rinnalla! Pehmeä, lämmin, UNELMAN tuntuinen päässä. Tämä on rakkautta. Nukunkin varmaan ko. hattu päätäni koristamassa!



Muovien seasta esiin kaivautuivat myös ihanat ranteenlämmitin-puolilapas-systeemit, joista ei valitettavasti ole kuvaa, ja aivan ihanan pirtsakka, vihreä paita. Tykkään sen huolittelemattoman näköisestä lookista, värikin natsaa minulle ihan täydellisesti. Nam!


Ps. Huone taustalla on kodikas, ei suinkaan sotkuinen...

Nikonboogie.

Eilen tosiaan värjäsin hiukset. Tänään kävin hakemassa Postista kameran, josta äitini maksoi 250€, ilman erillistä pyyntöä! Olinko hieman ekstaasissa. Teknisiltä äiti osti minulle 4GB:n muistikortin ja hyvä oloni sen kun koheni! Aivan mieletöntä, olin jo varautunut maksamaan kaiken itse, mutta äiti maksoikin loppujenlopuksi n. puolet kamerahankinnastani. Mieletöntä.

Uutta kameraa ja tukan värjäystulosta:



Tänään päällä:
Harmaa huppari - H&M
Housut - Seppälä (itse valkaistu!)
Kengät - Converse (ei näy kuvassa)
Nahkatakki - H&M (ei näy kuvassa)

Kulahtanut peruukki ja kaksi purkkia hiusväriä.

Kamera on saapunut kotikaupunkini Postiin ja huomenna käyn sen noutamassa. :) Vihdoinkin! Muistikortti vielä uupuu. Tosin vanhan pokkarini muistikortti kelpaa uutukaiseen Nikoniinkin, mutta tarvitsisin enempi tilaa, nykyisellä olisi 512mb eikä se tahdo riittää mihinkään.

Tänään vuorossa hiusten värjäystä, ällöttää tämä kulahtanut peruukki.

Päivän asua ja hiusväripurnukoita:





Hattu - H&M
Paita - VeroModa
Liivi - H&M
Housut - Seppälä
Huivi - ? Isosiskon
Vyö - Poikaystävän
Hiusvärit - Cybershop

Jalassa olivat pinkit Vagabondin kangaskengät. :)

Kaipaus kesään.

Puut pudottavat lehtensä ja kaunis pihanurmikko lakastuu kellertävänlaikukkaaksi, roudan raiskaamaksi maaperäksi. On aika kiskoa neulepaidat, reilunkokoiset pipot,
oversizekaulahuivit, tumput, villasukat ja saapikkaat kaapinpohjalta. Enää eivät paljaat sääret tarkene purevassa tuulessa, vaan ne täytyy verhota tukevasti sukkahousuihin.
Gladiaattorisandaalit, kukkamekot, aurinkolasit, olkihatut, minishortsit ja bikinit pakataan syysvaatteiden tilalle, kaapin perimmäiseen nurkkaan. Nyt alkaa kesän 2009 ahnas odottaminen.
Syksy on melankolian aikaa. Haluan kesän takaisin.
Olen viimepäivät vain katsellut kesäkuvia hartaasti. Voi kumpa nuo päivät voisi elää uudestaan! Kokoajan oltiin menossa, kotona ehti välillä käydä nukkumassa, useimmiten ei sitäkään. Olimme tien päällä koko kesän!


Rannalla auringonlaskun aikaan. Kävin rannalla ja uimassa muutenkin harmittavan vähän. Biitsikelit jäivät vähän valjuiksi.


Työt minulla alkoivat heti kesäloman toisena päivänä ja niitä paiskin yli kuukauden. Toimin siis kirkon turistioppaana ja työ oli mukavan rentoa.


Tykkäsin myös leikkiä ufoa. Muuallakin kuin töissä..


Tosin kirkko-opastelu ei ollut mitään varsinaista herkkua niinä päivinä, kun ulkona paistoi aurinko ja itse joutui kyhjöttämään sisällä, kylmässä ja koleassa kivikirkossa. Lopulta sain luvan pystyttää opaspöytäni ulos auringonvaloon!


Kesätyörahoillani ostin heti ensitöikseni uuden puhelimen. Nokia 7500 Prism. Puss!


Heti työrupeaman päädyttyä suuntasimme matkamme Turkuun, Ruisrockiin. Kesäni muutamat parhaimmat päivät tuli vietettyä siellä, vaikka kehittelimme toisena yönä aikamoista draamaakin.


Turussa ehti shoppailemaankin.






Loppukesästä tuli juhlittua pikkuveljen ripiltäpääsyä.


Kesän taittuessa syksyyn, päästin luovuuteni valloilleen ja tein kauan haaveilemani kloorifarkut!


Odotan kesästä 2009 vielä hauskempaa!

Aakkosia elämästä.

Tauti on pääosin jo nujerrettu, elämä voittaa! Pystyn puhumaan, syömään, juomaan.. Ylellistä! Ainoastaan hiiluhappopitoisten juomien nauttiminen tuottaa edelleen ongelmia. Kurkku laulaa hallelujaa hiilihappojen sinne osuessa. Vielä on yleistä voimattomuutta havaittavissa, mutta eiköhän viikonloppulevon jälkeen olo ole kuin uudestisyntyneellä!

Tänään olin jo koulussa ja lyhyt ja kevyt koulupäivä sopi hyvin toipilaselämälleni, vaikka viimeisellä tunnilla alkoikin olla vähän heikko happi. Tässä koulupäivän rento ja ennenkaikkea lämpimäksi tarkoitettu asu!



Huppari - Carlings (ihanan ällöpinkkilöllö!)
Takki - H&M
Housut - Seppälä
Kengät - Reebok
Kissa - Kuvausrekvisiittaa.

Huomatkaa söpö, kapinahenkeä uhkuva oveni taustalla. ;)

Blogeissa on jo pitkään kiertänyt haaste "Elämän aakkosista" ja päätin minäkin koota oman listani. ;)

A aamu-uninen, ahmiminen, ankea, Anti-Flag, Asos, American History X.

B bloggaaminen, Bob Marley, Batman.

C CMX, CSS, CSI Miami, Canon EOS, Cool Cupcake.

D draamakuningatar.

E elokuvat, elämä, erehtyväinen, Ellos, Elle.

F fanipalat, Focus on fashion, Fashion Flux.

G grilliruoka, Gina Tricot.

H Herra Ylppö & Ihmiset, harmonia, H&M, herrainkengät, hatut, huivit, haaveksuva, Hassisen Kone.

I Iggy Pop, itsevarma, ilmeily, ihmeet, ihmiset, Ismo Alanko.

J jammailu, jumitus, juominen, Jukka Poika, juhliminen, Jabba the Hutt.

K kirjoittaminen, kamerat, karvahatut, Kellopeliappelsiini, Kauko Röyhkä, kiivas, Kent, Klamydia, Klaxons, kovapäinen, Kotiteollisuus.

L lukio, lusmuilu, Lindex, lahnailu, lunttu, lepakko, läheisyys.

M muwsu (::D), miau, Misfits, muoti, musiikki, Maj Karma(n kauniit kuvat), Marilyn Manson.

N nahka, niitit, nukkuminen, Nine Inch Nails, Nikon D60.

O oppia, oleskella asiattomasti, onkia, oikutella.

P Peksi, parkua, Pink Floyd, pureskella, Placebo, pussata, Please Kill Me.

Q Queens Of The Stone Age

R raivota, riekkua, riehua, Ramones, Rise Against, rullailla, rakastaa, Ruohometsän kanssa, Ruisrock.

S Stam1na, Sex Pistols, Scandinavian Music Group, silmälasit, suklaa, Spiderman, Sigur Rós, Soul Captain Band, Star Wars.

T Tajja, The Clash, The Sounds, tunteellinen, tuhista, Topshop, Tommy Tabermann, Trendi.

U uupumus, unohtaa, uivelo.

V vetoketjut, väsymys, valokuvaaminen.

W wanhojentanssit, wanhojenristeily, wet look legginsit.

Y YUP, ystävät, YEAH YEAH YEAHS, Yoda!

Z Zen Café, Zara.

Ä ällöimelä, äiskä.

Ö öinen angsti.

Ps. Olen niiiiiin malttamaton sen kameran kanssa! Voi, miksei se jo tule!?

PPS. Mistä te haluaisitte blogissani lukea? Onhan minulla toki postausideoita takataskussa (mm. päivä kuvina -haasteeseen on tulossa vastausta joskus..) mutta olisi kiva kuulla lukijoilta, mistä te haluaisitte minun tänne kirjoittavan? :) Toteutan toiveita mielelläni!

Kamerahässäkkä.

Kärvistelyt taudin kourissa jatkuvat. Ei kuitenkaan niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin! Olen jo hyvän tovin miettinyt uuden kameran hankkimista. Alkuun kuvasin Canon EOS 400D:llä, jonka saimma n. vuosi sitten isosiskoni kanssa yhteiseksi.



Isosisko kuitenkin muutti Kouvolaan tässä pari viikkoa takaperin ja nyt pitäisi olla jokin aivan älytön "vuorotelkaa kameraa" -systeemi käynnissä sen kameran kanssa. Äiti myös kehtasi ehdottaa, että mitä jos isosisko pitäisi kameran itsellään ja minä valokuvaisin omalla digipokkarillani (Canon PowerShot A560). Ajatushan oli aivan tyrmistyttävä, kamalaa vaihtaa n. vuoden järjestelmäkamerakuvailujen jälkeen takaisin pokkarikuvaamiseen! Täten päätin ostaa itselleni uuden kameran. Olen jo viikon ajan selaillut netin ihmeellistä maailmaa ja lukenut erilaisista digijärjestelmäkameroista. Jonkinlainen lähtökohta minulla oli kuitenkin. Tulevan kamerani olisi oltava mieluiten Nikon.

Aluksi haaveilin Nikon D80 -mallista, joka vaikutti aivan täydelliseltä, mutta se ylitti parilla sadalla budjettini. Nikon D40X vaikutti myös oikein muhkealta, mutta lopulta päädyin Nikon D60 -malliin ja klikkasin sen Verkkokaupassa ostoskoriini n. 550€ hintaan.



Kamera täällä oletettavasti ensiviikon alussa. Aww, tuskin maltan odottaa!

Kurkkukipuja.

Heippa vaan kaikille, ajattelin ilmoittaa, että nyt on täydellinen hetki vetää se perhanan lippu puolitankoon, täällä kuolee pian ihminen.

Ja se ihminen olen minä!

Kaikki alkoi eilen. Aamulla oli olo mitä loistavin. Samoin iltapäivällä, kun marssimme poikaystäväni kanssa yhteisen ystävämme syntymäpäiville. Sieltä se alamäki sitten alkoi. Aluksi tuntui karheutta kurkussa, yskiminen vähän sattui. Onneksi olin varannut laukkuuni mukaan hunajan ja sitruunan makuisia Strepsilsejä. No eiväthän ne mitään auttaneet, pian olin muutaman tunnin sisään mutustanut puoli laatikollista ilman minkäänlaista helpotusta. Päinvaston! Kurkku oli nyt selvästi äärimmäisen kipeä ja tajusin puhumisen tuottavan minulle suuria ongelmia. Pian katosi puhekyky kokonaan.

Lähdimme syntymäpäiviltä etuajassa, sillä olo oli täysin sietämätön. Tulimme meille ja heitin huiviin kaksi 400mg buranaa. En meinannut saada niitäkään alas. Koko illan siemailinkin kuumaa kaakaota ja pian olo alkoi helpottaa, kurkkua ei enää koskenut ja ääntäkin lähti, joskin ääneni kuulosti kuuleman mukaan turhan miehekkäältä. Kävimme hyvillä mielin nukkumaan, tauti oli nujerrettu ennätysnopeasti!

Hahaha, ja hitot! Aamulla oli helvetti irti. Kurkussa tanssi kaktusviljelmä ja joku Ursula oli vienyt suloääneni toistamiseen! Olo oli muuten suhteellisen normaali, pientä heikotusta lukuunottamatta, joten menin kouluun ja urheasti taistelin siellä 8h. Taaskin naukkailin buranaa tasaisin väliajoin, mutta nyt se ei tuntunut auttavan pätkän vertaa, olo oli tasaisen kauhea koko päivän.

Koulun sain pulkkaan neljältä ja äiti tuli minua lukiolta hakemaan. Sanelin määränpääksi terveyskeskuksen ja n. vartin päästä löysimme itsemme sairauksilta löyhkäävästä odotushuoneesta. Pian topakanoloinen mieslääkäri kutsui minut sisään ja ensivaikutus oli aika huono. Mies oli täynnä itseään, puhui hyvin nopeasti, kumealla äänellä ja käytti niin hienoja sairaalatermejä että saikin minut puhuttua kuutamolle alle minuutissa. Mittasimme kuumeen, kurkkasimme kurkkuun, korviin, kuunneltiin sydänäänet ja lopulta sörkittiin vähän neuloilla. Kokoajan mies oli niin kylmäkiskoinen, että minua ihan turhautti.

Minulla todettiin pahanlaatuinen nielutulehdus ja minulle määrättiin penisiliiniä nautittavaksi aamuin illoin ja Strepsilsejä nautittavaksi paketti päivässä (!!?). Olen nyt nukkunu lähes koko päivän eikä olo helpota yhtään, nautin kuinka paljon särkylääkkeitä tahansa. Sain sairaslomaa viikon loppuun enkä tiedä vielä, kuinka kykenen bloggaamaankaan nyt lähipäivinä, kun en jaksa kovin pitkiä aikoja olla ylhäällä. Mutta katsellaan, nyt tämän tyttö suuntaa takaisin petiin.