Kosmetiikkaostoksilla.

Koeviikkoa olen nyt taistellut läpi. Tänään on vapaapäivä, huomenna koittaa biologia, joka onkin rääkin viimeinen osa. Olen vihdoin päässyt kotiin ja jopa tietokoneelle, joten pääsen taas päivittelemään kunnolla!

Viimeviikolla miehekkeellä oli koe ja minulla vapaapäivä, joten kulutin kokeen kestävän kaksituntisen kaupungilla, tarvitsin meikkilaukkuuni uutta sisältöä, vanhojen vedellessä viimeisiään. Ensin eksyin Emotioniin, josta olisi mukaan varmasti tarttunut vähän enemmänkin, jos olisin sokean kiihkon vallassa vain lapannut tuotteita tiskille, hintaa katsomatta. Hintalaput tuntuivat kuitenkin hyppivän silmille ja viiltelevän verkkokalvot rikki. Miksi meikit ovat niin törkeän kalliita? Ajattelisivat köyhiä opiskelijoita!

Mukaan tarttui kuitenkin välttämättömät perustarpeet, eli meikkivoide ja ripsiväri.


Maybellinen Dream Matte Mousse, sävynä porcelain, Lumenen Blueberry Volume Mascara sekä GOSHin kynsilakka, sävynä 540 ocean. Kynsilakka oli vähän extraa eikä niin supertärkeä muutenkaan, mutta rakastuin tuohon sävyyn välittömästi! Nannaa.


Maybellinen Dream Matte Mousseen olen luottanut jo hyvän tovin. Sävy porcelain sopii kasvoilleni täydellisesti ja koko töhnä levittyy helposti. Paras meikkivoide omaa nassuani ajatellen.


Lumenen ripsiväri sen sijaan olikin uusi tuttavuus. Ennen on ripsiväritkin ovat olleen Maybellinenen, ja olen niihin ollut todella tyytyväinen. Tämä Lumenen oma oli kyllä positiivinen yllätys, saa ripseni näyttämään tuuheammilta!

Iltapäivällä kävin vielä pikakierroksella Seppälässä, kun pulju kehui -50% -hintojaan ahnaasti. Sieltä napsin mukaan vähän lisää kosmetiikkaa.


Wild and Crazyn kynsilakat, sävyinä syvän violetti ja sähkönsininen. Kaksi tämän hetken lempiväriäni ja voi että hihkuin riemusta kun nämä löysin. Eiväthän nämä laadultaan ole mitään maailmanvoittajia todellakaan, mutta Wild and Crazy osaa kyllä napsia valikoimiinsa mehukkaita sävyjä. Nimim. jo valmiiksi kirkkaanpunaisen kynsilakan omistaja!
Mukaan riuhdoin myös pitkästä aikaa eyelinerin! Voi että, rakastan eyelinereitä vaikka onnistunkin aina vähän sotkemaan, mutta rajatut silmät näyttävät vaan niiiin hyvältä. Eyeliner on wetn wildin eikä mikään laajuntakaaja siis sekään. Mutta olipahan ainakin halpa enkä ole mokomasta vielä keksinyt mitään valitettavaakaan!

Seppälästä tarttui mukaan myös -50% oleva David Bowien paita. Ah, Bowie on jumalainen ja paita on mehukkaan harmaa ja istuukin hyvin. Paidan lisäksi vielä matkaan lähti aurinkolasit, hintaan 2€. Näistä ei valitettavasti ole kuvaa, paita on pesussa ja aurinkolasit poikaystävän autossa.

Muistakaahan myös antaa niitä kuvausideoita (ks. edellinen postaus!)

Jau.

En ole kuollut, vaikka päivitystahti heittelee kärrynpyöriä Alabamalla. On vain ollut niukalti aikaa tietokoneen äärellä. Illalla tai huomen aamulla esittelen vähän ostoksia ja tulee vähän muutakin juttua!

Voisinpa taas heittää tällaisen jutun, että kysykää minulta kaikkea mitä vain mieleen tulee, vastaan jokaiseen kysymykseen rehellisesti. Ja voi myös heittää samanlaisen "kuvakysymyksen", eli otan kuvia haluamistanne asioista. ("Ota kuva sänkysi alta!") Toteutan myös jokaisen kuvahaasteen! :---)

Lapsuuden harhaluuloja.

Monissa blogeissa lapsuuden harhaluulot -haaste onkin jo kierrellyt, joten päätin itsekin siihen tarttua, vaikkei kukaan minua erityisesti ole siihen haastanutkaan. En ollut lapsenakaan kovin hyväuskoista sorttia, kaikkeen vastasin aina "EIKÄ? Oikeesti?!" Ja tivasin minulle kerrottua asiaa useaan otteeseen, pohdiskellen sen todenmukaisuutta. Olin epäilevää sorttia ja joskus ihmisillä menikin minuun hermot, kun jankkasin päivänselvää asiaa ties kuinka monennetta kertaa.. Kuitenkin minulla oli muutamia harhaluuloja, jotka iän myötä kuitenkin katosivat.



Kaikkien naisten on pakko synnyttää ja kaikkien miesten tulee ajaa traktoria.
Huomaa kyllä, että asuin maalla! Minua ahdisti suunnattomasti olla naispuolinen henkilö, sillä pelkäsin synnytystä aivan suunnattomasti ja kuvittelin, että jokaisen naisen on aivan välttämätöntä synnyttää, ja että tiettyyn ikään päätyessäni hedelmöittyisin aivan itsestään eikä sille voisi mitään. Olisin niin kovasti halunnut olla poika, mutta toisaalta poikana olemisessakin olisi omat huonot puolensa. Poikien olisi välttämätöntä ajaa traktorilla! En tähän hätään keksi, mikä oli syyni tuohon traktori-harhaluuloon. Mitä ne miehet siellä traktorin puikoissa muka tekisivät? Omalla isälläni oli kuitenkin kaksi traktoria ja hän ajeli niillä ahkerasti, joten kuvittelin hänen tekevän sitä pakon edestä - kuten muidenkin miespuolisten!



Kukaan ei ikinä usko mitä sanon.
Tosiaan, kuvittelin lapsena, ettei mitään sanomaani ikinä uskota. Tämä juontaa juurensa isosiskoni ja serkkuni naljailuun. He keksivät minulle uuden identiteetin "Tuija Lehtinen" ja kutsuivatkin minua alituiseen Tuijaksi. Se raivostutti minua suunnattomasti. Kaikenlisäksi he lallattivat useasti laulua "Älä usko Tuijaa, Tuija sua huijaa!" ja pian jopa isäni ja setäni lähtivät naljailuun mukaan ja kutsuivat minua välillä Tuijaksi ja lallattivat samaa veisua. Tästä muodostui pieneen mieleeni kuva, jossa kukaan ei usko minua. Olin apealla mielellä pitkän aikaa asian takia, kunnes unohdin koko veisun ja valehtelu-jupakan. Serkkutyttö pyysi minulta viimesyksynä anteeksi lapsuusvuosien naljailua, pelkäsi että minulle oli syntynyt kiusaamisesta pahemmanlaatuisia traumoja! :---D kyllä se silloin vuosia takaperin kieltämättä ärsytti!



Kolari on auto.
Joskus aivan muksuiässä veivailin pitkin asuntoa potkuformula-autolla. Joskus hyppäsin auton kyytiin väärinpäin, niin että auton keula oli seläpuolellani ja auton takapää menosuunnassa. Auton takapäässä oli selkänoja ja kaikenlaista sälää ja se näytti vähän joltain puskutraktorilta niin päin. Ajelin autolla hyvän tovin takaperin ja hihkuin äidilleni "Kato, tää on kolari!" Äiti joutui sitten selittämään, että kolari ei tarkoita minkäänlaista ajoneuvoa, vaan se on esimerkiksi kahden auton yhteentörmäys. En silloin oikein asiaa tajunnut, kohautin vain olkiani ja jatkoin kolariauto-leikkiäni. En yhtään tiedä minkä ihmeen takia kuvittelin

Ps. Anteeksi noista isoista ja mihinkään liittymättömistä kissakuvista, ei ole miehekkeen luona mitään kuvankäsittelyohjelmaa, niin en voinut muokkailla tähän mitään sopivia kuvia, joten metsästin photobucketistani jotain wanhoja "melkeinsopivia" räpsyjä tähän. :----D Onhan kuvalliset postaukset kuitenkin kivempia!

Bla bla bla.

Eeh. Kaupungilla meneillään "Valojen yö", paikallisten teinien juomajuhla. Minua on yritetty koko päivän repiä monesta suunnasta kyseiseen menoon mukaan, mutta tässä istun todennäköisesti koko illan. Poikaystäväkin katosi baarien hulinaan naapurikaupunkiin, joten tyydyn nyt natustelemaan kylmää pizzaa ja tuijottamaan eleettömästi tietokoneen näyttöä. Olin äsken vähän valokuvailemassa jne jne ja tässä pari kivaa kuvaa wohoo.





Tänään päällä:
Huppari - Carlings
Takki - H&M
Housut - Seppälä
Kengät - Zatza
Shemagh - Nelson Collection
Hiuspanta - Cybershop

Hiuspannan hankin eilen. Teimme poikaystävän kanssa tilauksen Cybershoppiin, kun mieheke tahtoi turkoosin shemagh-huivin. Itsekin tilasin samalla tuon syötävän suloisen rusettipannan. Paketti saapui eilen ja vaikken ole mikään rusettien ylin ystävä, tämä panta on yksi tämänhetkisistä lempiasusteistani!

Koirakevennys!

AAAAA STRESSIII!

En olisi ikinä uskonut sanovani tätä itse, omakätisesti. Mutta nyt on pakko nöyrtyä ja tunnustaa, että koulunkäynti repii minua riekaleiksi. Tämä on varmaan ensimmäinen jakso koko elämäni aikana, kun otan koulunkäynnin vakavasti. Koko viikko on mennyt lukiessa tulevaan koeviikkoon, tehdessä biologian esseitä ja englannin yo-vihkoja. Huomenna olisi tiedossa myös englannin sanakokeet ja yksi kuvaamataidon työkin pitäisi olla huomiseksi valmis. Samoin ne 7 biologian esseetä ja kaksi englannin yo-vihkoja. Ymmärrättekö, miksen ole ehtinyt juurtua tietokoneelle? Onneksi koeviikko vaikuttaa suhteellisen rennolta, vapaapäiviä sopivasti, pääsen taas tarttumaan blogielämästä vähän paremmin kiinni ja on aikaa joillekin SISÄLTÖpitoisille postauksille, heh.

Nyt syvennyn elämän ja eliön perusominaisuuksiin!