keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Vähän jotain juttuja

Oon käyttäny silmälaseja joltain viidenneltä tai kuudennelta ala-asteluokalta asti. Silloin käytin niitä ainoastaan oppitunneilla, kun en meinannut nähdä taululle. Sama jatkui yläasteella ja vasta lukion toisella tai kolmannella luokalla aloin käyttää silmälaseja kokopäiväisesti, kun näkö huononi nykyiseen jamaansa ja ilman silmälaseja oon käytännössä sokea. En tunnista ihmisiä, en nää isojakaan tekstejä, en erota liikennemerkkejä ja vaikka mitä. Tykkään mun silmälaseista ihan älyttömästi, ne on hyvännäköset ja mielestäni sopiikin mulle tosi hyvin.

Mut kyllä sitä joskus haluis viilettää menemään ilman niitä. Tosi usein kun lähtee jonnekin ulos ja laittaa itteään lähtökondikseen, huomaan kattovani itseäni peilistä "no nyt näyttää hyvältä" ja sit laitan ne hemmetin lasit päähän eikä näytäkään enää niin hyvältä. Aina ei vaan toimi.

Oli siis selvästikin aika kokeilla piilolinssejä. Hankin tossa toissaviikolla ihan normaalit kertakäyttöpiilarit ja hitto että oli outoa! Pystyin käyttämään aurinkolaseja aurinkoisina päivinä, ei ollu sormen- tai nenänjälkiä pitkin linssejä ja sateella ei toivonu omistavansa pieniä tuulilasinpyyhkijöitä silmien edessä. Luksusta! Okei, se laittamis- ja pois-ottamis-rumba ei meinaa luonnistua multa vieläkään, mut muuten pelkkää plussaa. Joten nyt päätin repästä ja kokeilla värillisiä piilareita!



Mulla on luonnostani tollaset harmahtavanvihertävät silmät. Jossain valossa joskus näyttää tosi kivan vihreiltä, useimmiten kuitenkin vaan mälsän harmailta. Ajattelin, että voisin korostaa mun silmien vihreyttä jollain sävyttävillä piilareilla.



Ja tossa ne nyt on mun uusien piilolinssien kanssa. Nää ei ollut ihan sitä mitä hain, aattelin että saisin kirkkaamman vihreän sävyn, mut tuntuu että noi vaan tummentaa mun omaa silmää ja noi on aika tollaset.. "maastonvihreät". Mut tykkään näistä silti tosi paljon! Muuttaa mun kasvojen yleisilmettä yllättävän paljon! Mutta kyllä mä näiden loputtua kokeilen jotain muita vihreitä piilareita, jos saisin sen lopputuloksen mitä oikeasti hain takaa.

Okei noi kuvat ei oo mitään kauhean hyviä, kun ylempi kuva on täysin meikitön ja jostain puolen vuoden takaa ja piilolinssikuva on tältä päivältä meikkien kanssa, eri valossa ja eri kulmasta ja vaikka mitä. Mut ehkä noista jotain tajuaa.

Ja sit täysin aiheeseen liittymätön juttu, Elloksella mainostettiin kovasti -50% tilauksen kalleimmasta tuotteesta ja pakkohan se oli hyödyntää. Tilasin siis Blinkin aitonahkaiset kengät, oikea hinta heilui jossain 150€ hujakoilla, mut alennuksen jälkeen hinta oli huomattavasti enemmän meikäläisen lompakolle sopivampi.



Ihan kiva omistaa muitakin tasapohjaisia kenkiä niiden loputtomien tennari- ja sneakers-vuorien lisäksi..

Ps. Tää postaus on kirjotettu parin kaljan jälkeen, joten älkää ihmetelkö jos teksi on tönkköä ja outoa, soriiiiii!

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Ärsytysasia

Ärsyttää! Hamstrasin kaupasta hirveän määrän suklaamunia ja toivoin että oven taakse ilmestyisi kersoja munan perässä mut ei! Syödään ite sitte! Eikä vastaan oo kyllä tullut yhtään aprillipilaakaan. Jopas.

No joo. Muistatteko kun esittelin Nellyltä tilaamani niittikaunottaret? No kyllähän sieltä paketista kuoriutui vähän muutakin!

Nimittäin tälläset aikas päheet nilkkurit.



Noissa on aika huima korko, mutta paksu plato ja korko ja kenkien muotoilu ylipäätään saa ne tuntumaan jalassa ihan yhtä mukavilta kuin tasapohjaisetkin kengät! Oon aika monesti jo käynyt nämä jalassa baareilemassa eikä tuntienkaan tanssimisen (ja sen jälkeen kotiinsipsuttelun) jälkeen jalat huuda hoosiannaa.

No siinä tulikin ne hyvät puolet. Ulkonäkö ja mukavuus on ihan kymppi. Mutta laadusta ei tosiaan voi sanoa samaa.



Ylläoleva kuva on otettu kenkien ENSIMMÄISEN käyttökerran jälkeen. Just nii. (Enkä edes silloin ollut mitenkään tuhannen päissäni, että olisin kompastellut ja kontannut pitkin mantuja)

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Takkuinen tukka, hiekkalaatikon kukka



Mun takkuloista on kyselty muutamaankin kertaan, ni ajattelin nyt mussuttaa niistä kokonaisen postauksen verran.

MITEN NOI ON TEHTY?
Mun ex-rastapäinen kaveri teki takut meikäläiselle solmimistekniikalla. Yritin keksiä, miten selittäisin ton solmimistekniikan jotenkin järkevästi kirjoittamalla, mutta ehkä fiksuinta on jakaa teille hyödyllinen solmimisvideo!

SATTUKO TAKUTUS?
NO SATTU! Päänahka oli kaiken sen kiskomisen ja repimisen jälkeen niin hellänä, että nukkumisesta ei yöllä meinannut tulla yhtään mitään. Ja päänahka oli kyllä aika herkkänä melkein viikon sen jälkeen. Mut se oli sen arvoista!

KAUAN KESTI TEHÄ NOITA?
Mitähää meillä olis menny.. 4-5h varmaan :D katottiin samalla telkkaria, aika meni tosi nopsaan kyllä. Pidettiin kyllä muutama tupakka- ja kahvitauko!

VOIKS NOITA PESTÄ?
Tää on yleisin kysymys itseasiassa mitä mä näistä saan, oi ihana asiakaspalvelutyö! Ja kyllä, näitä voi pestä ihan niinku normaaliakin tukkaa. Mä käytän näihin Linna-shampoota tai Erittäin hienoa suomalaista shampoota. Pesen takut ehkä viikon tai kahden välein, vähän jaksamisesta kiinni. Suoraa etutukkaa pesen vähän useammin, mutten sitäkään enää kauhean usein. Takut ei ikinä tunnu rasvaisilta eikä näytäkään siltä, passaa mulle! Kuivuminen näillä kestää ihan superkauan, ja jos vähänkin kosteat takut kietaisee ponnarille, on ponnarikohta kostea vielä tuntienkin jälkeen.

MITEN NOITA VÄRJÄTÄÄN?
Ihan just niinku normaaliakin tukkaa. Takut imee sitä väriainetta sisäänsä kyllä aika kiitettävästi, joten kannattaa varata sitä tököttiä vähän enemmän, kuin mitä samaan määrään suoraa tukkaa. Pesuvaiheessa kannattaa olla tosi huolellinen ja huuhtoa hiuksia oikeasti KAUAN, niin väri pääsee pois sieltä takkujen sisästä eikä jää sinne muhimaan.

MITEN NOI SAA POIS?
Nää on nyt olleet mulla jo melkein vuoden ja tiivistyneet tosi hyvin, joten musta tuntuu että näitä ei saa pois enää kuin leikkaamalla. Ei toki tarvii ihan siiliksi vetää! Muutaman sentin pituisen takkutukan saa hoitoaineella ja kammalla auki. Tietty se on ihan hirveetä hamppua, mut ainaki sitä tukkaa jää päähänkin. Jos takut ei oo ehtineet tiivistyä kunnolla, ne saa auki just hoitoaineella läträämällä.

Loppuun vielä takkujen plussat ja miinukset!

+ No nää nyt vaan näyttää helvetin hyvältä
+ Ei tarvii pestä hiuksia niin usein! Nää on niiiin kiireaamujen pelastajat! Nukut vähän liian myöhään, mut ei hätää, voit ottaa minuutin suihkun eikä tarvii stressaa, ettei tukkaa oo pesty viikkokausiin. Ei nimittäin näy eikä tunnu päällepäin!
+ Ylipäätään kaikki helppous. Sano heipat hiuslakalle, muotovaahdolle ja ihan kaikelle. Et enää tartte mitään sellasia! Ja silti tukka ei ikinä oo huonosti. Ei oo mitään liru-lättätukkaa eikä muitakaan kriisejä.
+ Takkuja voi letittää yms. ihan samalla tavalla ku normaaliaki tukkaa!

- Ikuinen ystävä, hilse. Sitä vaan pukkaa. Jouduin laittamaan mun mustat lakanat kokonaan syrjään, kun näytti aina ihan hirveiltä sen hilseen takia.
- Alku on aina vaikeaa. Ei takut heti alussa näytä siltä, miltä haluaisit niiden näyttävän. Ne purkautuu, tulee lenkkejä ja muita mutkia tukkaan ja matkaan. Mut jos vähänkään jaksat nähdä niien eteen vaivaa, niistä muovautuu tosi äkkiä just täydelliset!
Jos takkutukka ei tunnu vastenmieliseltä ajatukselta, suosittelen tutustumaan Takkutukka-keskustelupalstaan! Sieltä löytyy kattavasti tietoa rastoista, niiden tekemisestä, poisottamisesta ja kaikesta siltä väliltä.

torstai 15. maaliskuuta 2012

Sä olet mun punatukkainen

Tein sen, mitä jokainen itsensä vakavastiottava parikymppinen tekisi. Värjäsin mun pään shokkivärillä.. Täytän n. kuukauden päästä 21 ja nyt tuli joku taantuma 15-vuotiaaksi.



maanantai 27. helmikuuta 2012

Kampasin naamani

Oon joskus vuos - pari sitten tehny meikkipostauksen. Eli miten mä normaalisti meikkaan jne jne. Nyt aattelin että voisin tehdä päivitetyn version jee.


Lähtötilanteesta jokainen varmaan tajuaa, että miks mä meikkaan heheh.


Ensin mä rasvaan koko nassun. Kun rasva on imeytynyt, heitän meikkivoidetta päälle. Mulla on käytössä Maybellinen Dream Matte Mousse. Vaihtelen meikkivoidetta tasaisin väliajoin enkä oo löytäny mitään ultimate-lempparia. Mut mun punaselle talvi-iholle toi Maybellinen oma on aika kiva. Ja nimensä mukaisesti se tekee matta-ihon enkä itseasiassa käytä ollenkaan normaalia puuteria siihen päälle.


No tästä kuvasta ei kyllä käy ilmi (kiitti hyvä valaistus..) mutta levitän vähän aurinkopuuteria ja korostan kasvojen osia vaalealla helmiäisluomivärillä. Sipaisen sitä vähän nenään, poskipäille, kulmiin jne. Iho ei näytä ihan yksiväriseltä naamiolta sen jälkeen.


Sit pohjustan luomet Goshin meikinpohjustusvoiteella ja sudin koko luomelle vaaleaa helmiäisluomiväriä.


Sen jälkeen levitän ruskeaa luomiväriä n. luomen puolivälistä ulkonurkkaa kohti.


Tummanruskeaa luomiväriä ohuella siveltimellä ihan ripsien tyveen. Yläluomelle ja alas lähinnä silmän ulkonurkkaan. En koskaan tee rajausta kokonaan silmän alapuolelle, koska mulla on luonnostaan aika pienet siansilmät ni kokorajaus vaan korostaisi niitä :D


Lopuksi reippaalla kädellä maskaraa ja huuliin sipaisen vaan huulirasvaa. En osaa käyttää huulipunia ja näytän lähinnä transulta jos mulla on silmät ees vähän vahvemmin meikattu JA huulipunaa samaan aikaan..


Ja valmis meikki! Ja tässä jopa hyvä luonnonvalo, näkyy noi sävytkin oikein!


Tässä vielä kaikki meikit mitä käytin naaman kampaamiseen.

- MaxFactorin False Lash Effect -mascara
- Maybellinen Dream Matte Mousse -meikkivoide
- Maybellinen Terra Sun -aurinkopuuteri. Tähän en oo kauheen tyytyväinen, mut kelvannee.
- GOSHin meikinpohjustusvoide
- Wet'n Wildin luomiväripaletti (ylempi). Siis en olis uskonu löytäväni Wet'n Wildiltä hyviä luomivärejä mut erehdyin raskaasti! Tosi voimakas pigmentti ja nää kestää iholla ku sitkeinki finni. JA hinta ei todellakaan rasita kukkaroa. Kannattaa kokeilla.
- Joku neverheard-luomiväripaletti (alempi). Tässä ajattelin taas yllättyä iloisesti hinta-laatusuhteella.. No okei, hinta ei kukkaroa paina, mutta laatukaan ei hetkauta. Oikeastaan käytän tosta vaan yhtä vaaleahkoa nappia niihin korostuksiin.
- Labellon huulirasva :-D